Joskus tuntuu, että ainoa tapa selvitä ruokakaupasta alle kouluikäisen kanssa ilman hermoromahdusta on omata joko rautaiset hermot tai lahjottavissa oleva lapsi. Olen Emilia Nguyen, ja tehtäväni TwoDads-tiimissä on pitää huolta siitä, että tieteellinen faktatieto taipuu ymmärrettäväksi puheeksi ja että meidän viestimme tavoittaa juuri ne vanhemmat, jotka painivat samojen sokerikoukkujen ja arkikaaoksen kanssa kuin mekin.
Virallisesti tittelini saattaa viitata sisällöntuotantoon ja yhteisöön, mutta käytännössä olen se henkilö, joka kääntää meidän perustajaisien – Tinon ja kumppaneiden – suuret visiot ja lääkärien lausunnot sellaiseen muotoon, jota jaksaa lukea perjantai-iltana, kun lapset ovat vihdoin nukkumassa. Olen intohimoinen hyvän ruuan puolestapuhuja, mutta en silti suostu tinkimään mausta. Jos ruoka maistuu pahvilta, on ihan sama kuinka terveellistä se on – lapset eivät sitä syö. Piste.
Miksi olen mukana tässä sopassa?
Rehellisesti sanottuna? Turhautuminen. Se on se polttoaine, joka sai minut alun perin kiinnostumaan lastenruokateollisuuden kiemuroista. Ennen TwoDadsille tuloa luulin tekeväni terveellisiä valintoja. Ostin niitä ”iloisia” pakkauksia, joissa oli hymyileviä hedelmiä ja lupauksia luonnollisuudesta. Sitten aloin oikeasti lukea tuoteselosteita – siis niitä pieniä pränttejä siellä takana, joita kukaan ei ehdi kauppareissulla tiirailla suurennuslasin kanssa.
Se oli, kauniisti sanottuna, järkytys. ”Vähemmän sokeria” saattoi tarkoittaa silti kymmentä sokerinpalaa per purkki, ja ”luonnollinen” oli usein vain markkinointitermi tiivisteille, joista kaikki kuitu ja ravinteet oli puserrettu pois.
Kun tapasin TwoDads.fi:n perustajat, tajusin heti, että tässä ei olla tekemässä vain bisnestä. Tässä ollaan korjaamassa rikkinäistä järjestelmää. Suomessa ja maailmalla lasten ylipaino ja tyypin 2 diabetes yleistyvät hälyttävää vauhtia, eikä syy ole laiskojen vanhempien. Syy on ympäristö, jossa sokeri on piilotettu kaikkialle, jopa ”terveellisiin” välipaloihin.
Arki edellä, tiede takataskussa
Työpöydälläni on tälläkin hetkellä kaksi asiaa vierekkäin: uusin tutkimusraportti suoliston mikrobiomista ja lista siitä, mitkä marjat värjäävät vähiten sohvaa. Tämä kuvaa rooliani täällä parhaiten. Minun tehtäväni on varmistaa, että kaikki mitä me teemme – on kyse sitten uusista mehuista tai smoothieista – kestää kriittisen tarkastelun kahdesta suunnasta:
- Maun on pakko toimia heti ensi hörpyllä. Olen nähnyt liian monta kertaa, kuinka lapsi sylkäisee ”superterveellisen” viherjuoman kaaressa lattialle. Me emme halua tuottaa ruokahävikkiä, vaan ruokaa. Siksi testiryhmämme ovat lahjomattomia. Jos maku ei mene läpi lapsiraadista, tuote ei mene tuotantoon, vaikka ravintoarvot olisivat kuinka täydelliset.
- Emme oio mutkia ainesosissa. Helppo tapa tehdä ruoasta hyvää on lisätä sokeria tai suolaa. Se on elintarviketeollisuuden vanhin temppu. Meidän on keksittävä pyörä uudelleen. Miten saadaan makeus marjoista ja hedelmistä ilman, että sokerikuorma räjähtää? Miten säilytetään vitamiinit ilman lisäaineiden cocktailia? Se on vaikeaa, se on kallista, mutta se on ainoa tapa, jolla minä suostun työskentelemään.
- Tiedon on oltava rehellistä. Jos jokin tuote on herkku, sanomme sen olevan herkku. Emme väitä karkkia lounaaksi. TwoDads-filosofia perustuu läpinäkyvyyteen. Kun kirjoitan meidän sisällöistämme, en yritä myydä sinulle mielikuvaa täydellisestä vanhemmuudesta (sellaista ei ole), vaan työkaluja parempaan arkeen.
Sokerimyyttien murskaaja
Yksi iso osa työtäni on taistella väärinkäsityksiä vastaan. Törmään jatkuvasti somessa ja asiakaspalautteissa samoihin harhaluuloihin, jotka vaikeuttavat vanhempien elämää turhaan. Tässä muutama suosikkini, joita olemme tiimin kanssa purkaneet:
Ensinnäkin, se ajatus, että lapset tarvitsevat sokeria ”energiaksi”. Ei pidä paikkaansa. Lapset tarvitsevat hiilihydraatteja, rasvaa ja proteiinia kasvaakseen, mutta lisätty valkoinen sokeri on käytännössä vain tyhjää energiaa, joka heilauttaa verensokerin pilviin ja romauttaa sen sitten alas. Seurauksena on kiukkuinen lapsi ja väsynyt aikuinen. Olen nähnyt tämän omakohtaisesti ja kuullut satoja tarinoita verensokeri-raivareista.
Toinen klassikko on mehujen demonisointi vs. ylistys. Totuus on siinä välissä. Perinteinen sokerimehu on kuin limsaa ilman hiilihappoja. Mutta jos mehusta ei poisteta kaikkea hyvää, ja jos sokeripitoisuus pidetään kurissa (kuten me teemme sekoittamalla mukaan vettä ja kuitupitoisempia ainesosia), se voi olla osa terveellistä välipalaa. Ei se korvaa vettä janojuomana, mutta se on parempi vaihtoehto kuin ne värikkäät sokerilitkut.
Mitä ”terveellinen” minulle tarkoittaa?
Olen lopettanut kalorien laskemisen vuosia sitten. TwoDadsilla olen oppinut katsomaan ruokaa kokonaisuutena. Se ei ole vain polttoainetta; se on rakennusaineita aivoille ja suolistolle.
Olen erityisen kiinnostunut siitä, miten meidän tuotteemme vaikuttavat lasten pitkän aikavälin terveyteen. Kun puhumme täysjyväkaurasta tai marjojen polyfenoleista, emme hifistele hifistelyn vuoksi. Tiede on osoittanut, että varhaislapsuuden ruokailutottumukset muokkaavat suoliston bakteerikantaa, mikä taas vaikuttaa kaikkeen immuniteetista mielialaan.
Ajattele sitä näin: kun annat lapselle välipalan, joka ei ole pelkkää höttöhöilää, annat hänelle itse asiassa paremmat edellytykset oppia, leikkiä ja pysyä terveenä. Se on se iso kuva, joka motivoi minua naputtelemaan näppäimistöä silloinkin, kun takana on huonosti nukuttu yö.
Suosikkini keittiöstä
Jos minun pitäisi valita yksi asia meidän valikoimastamme, johon turvaudun kiireessä, se on ehdottomasti smoothiet. Tiedän tarkalleen, mitä niiden sisällä on, koska olen ollut mukana vääntelemässä reseptejä ja tuijottamassa ravintotaulukoita.
Mutta oma suosikkini ei ole se pointti. Pointti on se, että kun avaat korkin, tiedät tarjoavasi jotain aitoa. Usein sekoitan meidän tuotteitamme johonkin muuhun – vaikkapa luonnonjogurttiin tai puuron sekaan. Ruoan ei tarvitse olla monimutkaista ollakseen hyvää. Usein yksinkertaisin on parasta: kotimaisia marjoja, hyvää kauraa, ei turhaa kikkailua.
Lopuksi: Armollisuutta, kiitos
Haluan sanoa vielä yhden asian sinulle, joka luet tätä ja mietit, teetkö tarpeeksi. Todennäköisesti teet. Me TwoDadsilla emme ole täällä syyllistämässä ketään siitä, että joskus illalliseksi on eineksiä tai että synttäreillä syödään kakkua. Elämä on elämää.
Minun ja koko meidän tiimin tavoite on vain tehdä niistä arjen valinnoista helpompia. Että siellä kaupan hyllyllä olisi edes yksi vaihtoehto, jonka voit napata kärryyn hyvällä omallatunnolla, ilman että tarvitsee olla ravitsemustieteen tohtori ymmärtääkseen ainesosaluettelon. Jos pystyn työlläni helpottamaan edes yhden perheen aamukaaosta tai vähentämään yhden lapsen sokerikuormaa, olen onnistunut.
Nähdään somessa tai kaupan käytävillä – tunnistan teidät kyllä siitä väsyneestä mutta onnellisesta katseesta.